sunnuntai 9. lokakuuta 2011

Kauko Röyhkän top 50: 46, Vaeltava vitsaus

46. Vaeltava vitsaus (Tyttöjen ystävä, 1991)


"Vaeltava vitsaus" on kulkurin manifesti, jolla tuntuisi olevan paljonkin tekemistä Kauko Röyhkän taiteilijapersoonan ja tietyn aikakauden elämäntyylin kanssa. Toisaalta olisi erehdys pitää sen uhoa ja rempseyttä realistisena kuvauksena yhtään mistään. Pilke on vahvasti silmäkulmassa, ja toisaalta kappale viittailee myös juurettomuuden ja sitoutumattomuuden varjopuoliin.

Listan alkupää tuntuu syystä tai toisesta painottuvan Röyhkän musiikillisesti vähäeleisempiin akustisiin biiseihin, joihin tämäkin kuuluu. Kappaleen ytimessä on hyvin yksinkertainen melodiakulku, joka saattaa olla soitettu akustisella kitaralla ja jollakin vibrafonin tapaisella instrumentilla. Tosin amatöörin voi olla vaikea korvakuulolta sanoa, mikä ääni biisissä lähtee mistäkin. Jossain pitäisi krediittien mukaan olla banjokin, mutta en ole varma missä. Rytmielementtinä toimivat lähinnä kevyesti suditut rummut, vaikka kertosäkeen kitarointi ja taustalaulu tuovatkin mukaan rockimman elementin. Poplaulun kaavalle rakentuva biisi myös kasvaa sovitukseltaan hienovaraisesti loppua kohti, mutta pysyy yleistunnelmaltaan kuitenkin melko rennon leppoisana.

Vaeltava viisaus on takavuosikymmenien tunnettu kokoelma suurten ajattelijoiden lausahduksia. Olettavasti kappaleen nimi on silti lähinnä pikkupiruileva heitto establishmentin suuntaan. Tekstin kertoja on kyllä kuuluisa jostain syystä, mutta ei varmaankaan henkevistä aforismeista. "Kaikki tuntee minut", hän aloittaa suoraan asiasta. "Niin mä senkun menen ja koputan oveen, ei väliä kenen oveen / Kohta ollaan sinut, ne hyväksyy minut ja adoptoi minut." Tämä yleisesti rakastettu tyyppi ei kaipaa mitään miehiltä eikä naisilta, mutta "silti ne kyllä pyytää mut pöytäänsä syömään ja jotkut vielä sänkyynsä".

Kakkossäkeistössä tarkennetaan, mitä kertojalta halutaan. "Tyttö tahtoo minut ja lapsen ja minut / Lapsi tahtoo isän / Isäntä tahtoo vävyn ja emäntä pojan." Kertoja ei ole mukautuvainen. "Mä en tahdo ketään / siksi lähden vetään." Hän puolustelee tekojaan: "En mä niitä petä tai halveksi ketään / mut sitä ne ei ymmärrä / En mieti miksi mä sen teen..."

Kolmas säkeistö selvittää kertojan suhdetta muihin ihmisiin: "Mulle on aivan sama / onko joku viisas tai tyhmä tai homo / ovela taikka heikko / kaunis taikka ruma tai köyhä tai rikas / tai onko jollain luonnetta / katson hänen huonettaan / kävelen huoneen läpi ja ovesta ulos, ovesta aina ulos / milloinkaan ei tunnu et kannattais jäädä kun tie lähtee vierestä."

Nähdäkseni Vaeltava vitsaus kertoo ennen kaikkea kyvyttömyydestä sitoutua monellakin tasolla. Ilmeiset kohdat tekstissä nivovat sen ennen kaikkea parisuhteisiin, ainakin kestävämpiin parisuhteisiin, joilla on tapana johtaa keskiluokkaisen elämän tunnusmerkkeihin. Toisaalta kertoja ei rajaa sanomaansa vain tällaisiin suhteisiin, vaan suoraan sanotaan, että kyse on muustakin kuin rakkaudesta tai erotiikasta - suhteista ihmisiin yleensä. Kertojan ongelma on tunne, että kaikki tahtovat häneltä jotain, mutta tilanne ei ole tasapainossa, koska hän itse ei tahdo mitään vastineeksi. Tekstissä nähdään suhteet ihmisten välillä kaupankäyntinä. Ajatus ei ole uusi, mutta Röyhkän näkökulma on henkilökohtainen verrattuna vaikka Gang of Fourin teoretisointeihin aiheesta.

Biisiä ei voi kuitenkaan tulkita niin yksiselitteisesti, että se olisi vapaan sielun kritiikkiä itsensä kahlitsevaa muuta ihmiskuntaa kohtaan. Kertoja ei ole tehnyt valintaansa oma-aloitteisesti, ja tilanne on ongelma hänellekin. Kertojasta käytetään useita negatiivisesti sävyttyneitä ilmauksia. Jo biisin otsikko ironisuudessaankin määrittää hänen olevan "pain in the ass" sille ihmiskunnan enemmistölle, jonka ajattelutapa on toinen. Kertoja joutuu puolustelemaan motiivejaan, mutta "sitä ne ei ymmärrä", hänet tuomitaan huonoksi ihmiseksi, vaikka hänen oma näkemyksensä toimistaan on toinen.

Sitten on vielä kertosäe: "Mentiin taas ja oltiin taas ja mentiin harhaan / Mentiin taas ja oltiin taas ja saatiin parhaat noppalukemat / Mä pelaan vaikken voita oikeastaan." Biisin lopussa "oikeastaan" korvataan jyrkemmällä ilmaisulla "koskaan". Peli sopii vertauskuvalliseksi ihmissuhteen vastineeksi siinä missä kaupankäyntikin ja edustaa samaa kyynistä ajattelutapaa. Peli on esimerkiksi kumppanin etsimistä yöelämästä, jota lausahdus "mentiin taas ja oltiin taas" tuntuisi tarkoittavan. Kertojasta tuntuu, ettei hän voita tässä pelissä, vaikka saakin parhaat noppalukemat eli pääsee aina jonkun sänkyyn. Tämä voi johtua siitä, että hän tulee väistämättä tuottaneeksi pettymyksen muille ihmisille eikä saa ymmärrystä osakseen.

Muiden ihmisten huonoudesta tai tylsyydestä tilanne ei johdu. Kolmannessa säkeistössä tämä tehdään selväksi. Jääminen on aina mahdotonta, koska lähteminen on aina mahdollista. Näin itse ongelman analyysissä ei sinänsä päästä puusta pitkälle, ja tekstin muoto onkin sulkeutuva ympyrä. Juuri tämä kaiken vääjäämätön toistuminen tuo tekstiin tiettyä epätoivoisuutta. Eräs sen pohjasävy on myös klassinen "minulla pitäisi mennä hyvin, mutta ei mene". Kertoja on menestynyt ja suosittu ja pilluakin lohkeaa (tai jotain muuta; vihjaahan kertoja, että homoudellakaan ei ole väliä uusia ihmisiä kohdattaessa). Silti tilanne ahdistaa.

Montaa muuta Röyhkä-biisiä selvemmin Vaeltava vitsaus kuuluu singer-songwriter -traditioon. Se on siis ensimmäisen persoonan tilitys vaikeasta elämäntilanteesta. Ratkaisua ei biisissä löydy, koska sitä ei löydy todellisuudessakaan. On toki turha spekuloida kappaleen yhteyksillä Röyhkän omaan elämään, mutta tämäntyyppistä illuusiota ainakin yritetään rakentaa.

Jälleen sovituksen pienillä yksityiskohdilla saadaan biisiin kosolti lisäsävyjä, kuten edellä kuvattiin. Ja jälleen tärkeimpiin elementteihin voi nostaa Kaukon laulusuorituksen, joka on tässä kappaleessa enimmäkseen pehmeä, mutta sisältää kaikenlaisia pieniä tunteenilmauksia. Mainittakoon satiirisen liioiteltu hempeys ja vokaalinvenytys säkeessä "lapsi tahtoo isään", tarkoituksena tietenkin ilmaista kuulijalle, kuinka kaukana tällainen perheidylli on kertojan maailmasta. Tai kolmannen säkeistön avaus "Mulle on aivan sama", joka jo lauseena on klassisinta Röyhkää, ja jonka kaltaiset olankohautukset mies esittää aina voittamattoman nokkavasti. Tuohon pieneen lausahdukseen tiivistyy monta olennaista asiaa Röyhkän koko artistipersoonasta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti